Pörssisähkö vai kiinteä hinta? Kolme laskuesimerkkiä ja tasapistehinta

Pörssisähkö on edullisempi kuin kiinteä hinta silloin, kun oma kulutuspainotettu keskihintasi + marginaali jää alle kiinteän hinnan, kun molempien perusmaksut on huomioitu. Tätä rajaa kutsutaan tässä tasapistehinnaksi: se on pörssin keskihinta, jolla molemmat sopimukset maksavat vuodessa saman verran. Kun tiedät tasapisteen, kysymys "kumpi on halvempi" muuttuu muotoon "uskonko, että oma pörssihintani jää alle X sentin". Alla kolme havainnollistavaa esimerkkiä eri kotitalouksista. Kaikki myyjähinnat ovat esimerkkejä, eivät markkinahintoja; siirto ja sähkövero ovat samat molemmissa vaihtoehdoissa, joten ne on jätetty vertailusta pois.

Opas kuuluu laskelmat ja valinta -osioon, jonka pilari on sähkösopimuksen kilpailutus askel askeleelta.

Tasapistehinnan kaava

Merkitään:

• K = kiinteä energian hinta (€/kWh)
• Pk = kiinteän sopimuksen perusmaksu (€/kk), Pp = pörssisopimuksen perusmaksu (€/kk)
• m = pörssisopimuksen marginaali (€/kWh)
• E = vuosikulutus (kWh)

Molemmat maksavat saman, kun

E × K + 12 × Pk = E × (S + m) + 12 × Pp

josta pörssin tasapistehinta on

S = K − m + 12 × (Pk − Pp) ÷ E

Jos oma kulutuspainotettu pörssihintasi on alle S, pörssi on edullisempi.

Esimerkki 1: kerrostaloyksiö, 2 000 kWh

Oletukset (havainnollistavat): kiinteä 9,5 snt/kWh + 3 €/kk; pörssi marginaali 0,6 snt/kWh + 4,50 €/kk.

• Tasapiste: S = 0,095 − 0,006 + 12 × (3 − 4,50) ÷ 2 000 = 0,089 − 0,009 = 0,080 €/kWh eli 8,0 snt
• Kiinteä vuodessa: 2 000 × 0,095 + 36 = 226 €
• Pörssi, jos oma keskihinta 6,5 snt: 2 000 × 0,071 + 54 = 196 €
• Pörssi, jos oma keskihinta 9,5 snt: 2 000 × 0,101 + 54 = 256 €

Pienellä kulutuksella perusmaksun ero painaa paljon: 1,50 €:n kuukausiero vastaa 0,9 sentin hintaeroa. Eurojen erot ovat kuitenkin pieniä, joten yksiössä ehtojen joustavuus voi olla hintaa tärkeämpi.

Esimerkki 2: pientalo ilman sähkölämmitystä, 5 500 kWh

Oletukset (havainnollistavat): kiinteä 9,0 snt/kWh + 4 €/kk; pörssi marginaali 0,5 snt/kWh + 4 €/kk.

• Tasapiste: S = 0,090 − 0,005 + 0 = 0,085 €/kWh
• Kiinteä vuodessa: 5 500 × 0,090 + 48 = 543 €

Taulukosta näkee riskin epäsymmetrian: jos pörssin keskihinta on kalliina vuonna selvästi korkeampi, ero voi kasvaa nopeasti.

Esimerkki 3: sähkölämmitteinen omakotitalo, 18 000 kWh

Oletukset (havainnollistavat): kiinteä 9,8 snt/kWh + 5 €/kk; pörssi marginaali 0,4 snt/kWh + 5 €/kk. Talossa on suora sähkölämmitys ilman varaajaa, ja kulutuksesta 40 % osuu joulu–maaliskuuhun.

• Tasapiste: S = 0,098 − 0,004 = 0,094 €/kWh
• Kiinteä vuodessa: 18 000 × 0,098 + 60 = 1 824 €

Profiili on talvipainotteinen, joten oma kulutuspainotettu keskihinta on todennäköisesti selvästi yli vuoden aritmeettisen keskihinnan. Jos vuoden keskihinta olisi 7,0 snt ja talon profiilikerroin 1,25, oma keskihinta olisi 8,75 snt:

• Pörssi vuodessa: 18 000 × (0,0875 + 0,004) + 60 = 18 000 × 0,0915 + 60 = 1 707 €, eli 117 € halvempi.

Jos taas vuoden keskihinta olisi 9,0 snt ja kerroin 1,25, oma keskihinta olisi 11,25 snt:

• Pörssi: 18 000 × 0,1165 + 60 = 2 157 €, eli 333 € kalliimpi.

Ero on suuri molempiin suuntiin. Jos talossa olisi varaaja ja yöohjaus, kerroin voisi pudota alle yhden ja pörssin asema parantua selvästi. Profiilikertoimen laskeminen on selitetty oppaassa vuosikulutus ja kulutusprofiili.

Kassavirta: kuukausilaskun vaihtelu

Vaikka vuosikustannus olisi sama, pörssisähkössä laskun suuruus vaihtelee enemmän. Esimerkin 3 talossa tammikuun kulutus voi olla 2 700 kWh:

• Kiinteä: 2 700 × 0,098 + 5 = 269,60 € energiaa
• Pörssi, tammikuun oma keskihinta 16 snt: 2 700 × 0,164 + 5 = 447,80 € energiaa

Ero on yhden kuukauden aikana lähes 180 €, vaikka koko vuoden ero voi olla toiseen suuntaan. Jos kassavirta on tiukka, tasaerälaskutus tai kiinteä hinta voi olla perusteltu valinta, vaikka pörssi olisi pitkällä aikavälillä edullisempi.

Päätöstaulukko

Laske omat lukusi tarjousvertailulla, ja hinnan osat on selitetty oppaassa pörssisähkö, varttihinta ja marginaali. Asumismuodon vaikutus on koottu oppaaseen sähkösopimus asumismuodon mukaan.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä tiedän tulevan pörssihinnan?

Et voi tietää. Siksi laskelma kannattaa tehdä ainakin kahdella skenaariolla: maltillisella ja kalliilla. Menneiden vuosien hinnat kertovat vaihteluvälistä, eivät tulevasta.

Voinko vaihtaa pörssistä kiinteään kesken talven?

Toistaiseksi voimassa olevasta pörssisopimuksesta pääset kahden viikon irtisanomisajalla. Kiinteän hinnan tarjoukset ovat kuitenkin usein kalliita juuri silloin, kun pörssihinnat ovat korkealla.

Mitä jos perusmaksut ovat erisuuret?

Silloin tasapiste siirtyy. Kaavan termi 12 × (Pk − Pp) ÷ E kertoo siirtymän: jos kiinteän sopimuksen perusmaksu on 2 € kuukaudessa suurempi ja kulutus 5 500 kWh, tasapiste nousee 24 ÷ 5 500 ≈ 0,44 snt/kWh pörssin hyväksi. Pienellä kulutuksella sama ero siirtää tasapistettä paljon enemmän.

Miksi siirtomaksuja ei ole mukana?

Ne ovat samat kummassakin vaihtoehdossa, joten ne eivät muuta järjestystä. Poikkeus on tehomaksu: jos pörssiohjaus kasaa kuormia samoille halvoille jaksoille, siirtolasku voi nousta. Kokonaislaskun arviointiin ne kuuluvat, ja ne voi lisätä laskurin yhteisiin kuluihin.

Lähteet ja viralliset tiedot

• Sähkönhinta.fi — ajantasaiset kiinteät ja pörssisidonnaiset tarjoukset
• Energiavirasto — sähkön hintatiedot ja kuluttajan ohjeet
• Fingrid — vuorokausimarkkinat ja kulutustiedot datahubista